torstai 26. syyskuuta 2019

Raskausviikko 20 - ensimmäinen iskias-diagnoosi

Raskausviikko 20 on meneillään jo, tällä hetkellä rv 19+4. Kirjoitin edellisestä postauksessa selkäkivuista, jotka ovat valvottaneet, ja luettelinkin litanian teorioita ja mahdollisia itsehoitoja, joita kokeilen avuksi.

Olen koko viikon treenannut ahkerammin - salilla lihaskuntoa (kädet, selkä, jalat) ja ulkona lenkkeilyä kävelyn muodossa. Tämän lisäksi olen venytellyt ahkerasti päivittäin niin töissä taukojen lomassa kuin kotona illalla telkkaria katsellessa. Näistä yrityksistä huolimatta kipu jatkui öisin, eikä se mitenkään lieventynyt. Päinvastoin, kipua alkoi esiintyä myös levossa, istuessa. Tänään se paheni siihen pisteeseen, että vasenta jalkaterää kihelmöi ja koko jalka tuntuu "nukkuvan" vähän. Eli hermoperäistä kipua selkeästi.

Otin yhteyttä neuvolaan ja mukava tätimme passitti minut suoraan lääkäriin. Ensimmäinen arvaukseni piriformis-lihaksen jumista ei kovin kauas osunut siitä, mikä on todellinen syypää. Lääkärin diagnoosi tänään oli aivan perinteinen iskias-kipu johtuen raskaudesta. 
Hoitona yllättäen - lepo ja särkylääke. Lääkäri siis kirjoitti viikon sairasloman (yay, ensimmäinen raskaudesta johtuva saikku - ei siis todellakaan mikään riemun paikka..), vaikka sanoin että vaiva rasittaa minua lähinnä öisin. Otan nyt neuvosta vaarin ja lepään ainakin loppuviikon ja katson sitten vointia.

Esimieheltä pyysin sähköpöytää töihin - tällä hetkellä oon joutunut istumaan persiillään koko päivän, sillä minulla on ainoana meidän tiimistä kiinteä pöytä (viimeiseksi tullut saa näköjään ylijäämä-tarvikkeet jotka ei muille kelvanneet). Lääkärin suosituksesta sähköpöytä olisi aivan ehdoton jatkoa ajatellen. Ihan samaa mieltä itsekin. Toinen hyvä vinkki lääkäriltä oli kylmähoito. Kysyin lämpöhoidosta, mutta hän sanoi että ehdottomasti ei lämpöä! Eikä saunaa. Lämpö kuulemma turvottaa hermoa entisestään ja pahentaa kipua. Kylmägeeliä siis vain.... Ehkä sinänsä ihan hyvä, että loppuraskaus ajoittuu kylmään vuodenaikaan, ei ainakaan tule kylmästä pula :D

Rv 19+4, uskoisitko?
Tällä viikolla olen jopa ehtinyt ottamaan mahakuvan, joka sekin tuli salilla treenin lomassa ikuistettua. Uskotteko, että tässä ollaan 20. viikolla?? Lääkäri ei uskonut, en mä itsekään usko kun peiliin katson. Jonnekin se pieni pirpana on kadonnut, tuonne vatsan uumeniin. Kyllä mä ihan vakuuttunut olen, että jokin siellä kasvaa, koska viime päivät ovat olleet hirveän aktiivisia! Tyyppi on aika kova potkimaan ja potkut on vahvistuneet viimeisten parin viikon aikana selvästi. Toistaiseksi sen elämän menoa on ollut hauska seurata, koska potkut eivät satu, mutta tuntuvat vain mukavasti tuossa vatsan kohdalla.

Ruokatottumuksetkin ovat ehkä vähän muuttuneet sitten alkuraskauden. Mä tykkäsin aiemmin tulisesta ruoasta - nyt en kestä sitä enää yhtään. Aiheuttaa muutenkin kovaa närästystä. Keitetyt perunat on tosi hyviä, kun ne syö tuoreeltaan. Yhden päivän vanhat keitetyt perunat sen sijaan maistuu ihan kamalalle jo! Tykkään muutenkin syödä ruoan tuoreena, en siten että se on seisonut jääkaapissa pari päivää. Sen lisäksi mielitekoihin on lukeutunut jatkuva pastan syönti (hiilarit?), hampurilais-himo, liha ylipäänsäkin, milanolainen meetvursti, jäätelö, jogurtti. Viili, joka oli mun entinen lemppari, ei enää uppoa. Mä en kestä sitä homeen hajua ja aikaisemmin se oli mun lemppariosa koko viilin syönnistä :( Kylmät juomat on parhaita, kahvi tuoksuu aivan ihanalle, tuoremehut maistuu usein. Tässä näitä viimeaikaisia kokemuksia ruokapuolelta.

Huomenna sitten rakenneultraan - ja saikkua siis nyt toistaiseksi. Lisää uutisia myöhemmin tulossa :)

lauantai 21. syyskuuta 2019

Raskausviikko 19 - selkäkivut herättää

En yleensä kiroile julkisesti, enkä tosin nytkään, mutta tämä viikko on kyllä sattunut ihan älyttömästi.. Muutos viimeviikosta on ollut valtava!

2016 Hampuri
Nyt eletään rv 18+6 päivää. Puoliväli, here we come! Ihanaa, että aika kuluu ja toivon, että loppuaika kuluu vielä nopeammin. Etenkin jos kivut jatkuvat tähän malliin..

Olen alkanut kokea todella voimakkaita selkäkipuja yöllä, nukkuessa. Viime viikolla kirjoitinkin jo yöllisestä heräilystä: heräilin usein, ehkä 2-3 kertaa per yö, mutta en tuntenut kipuja tai muutakaan silloin. Nyt, pikkuhiljaa heräilyt ovat lisääntyneet ja selkeästi painottuvat keski- ja aamuyöhön. Heräilyihin liittyy kipua syvällä alaselässä. Aamuyöllä pakaroita ja reisiä alkaa särkeä, eikä nukkumisesta voi enää haaveillakaan.

Viime yö oli pahin tähän mennessä. Kirjoitan tätä nyt 7:47 aikaan, pysyin kuitenkin seitsemään saakka sängyssä, mutta lauantai-aamuna yleensä nukun vähintään 9:ään saakka.

Apukeinoja kipuun?
Tyyny polvien välissä ei ole auttanut pskan vertaa mihinkään. Se idea haudataan nyt. Yön puolivälissä oli pakko tunkea tyyny alaselän alle, sillä kipu oli niin voimakas. Selän tukityyny itseasiassa lieventi kipua sen verran, että sain jonkun tovin päästä unesta taas kiinni. Heräilin siitä huolimatta kääntämään kylkeä jatkuvasti. Pakarakipu alkaa vasta pitkän makaamisen jälkeen ja siihen en ole vielä kokeillut mitään.

Syksyinen Hamburger Rathaus.
Tänä aamuna googlailin ja pieni salapoliisityöni ainakin antoi eväitä jatkoon. Raskauden aikaiselle selkäkivulle on tyypillistä näköjään olla mihin aikaan vain - minulla kipua on vain öisin. Kipu on ollut vähitellen lisääntyvää, kuin myös siihen liittyvät yölliset heräilyt. Pakarakipu oli hyvä vihje siihen suuntaan, että selkäkipuni voikin johtua enemmän vain jumissa olevasta Piriformis-lihaksesta, joka on syvä pakaralihas. Tätä teoriaa tukee vahvasti se, että olen istumatyössä ja istun suuren osan päivästäni, joka sekin osaltaan jumittaa lihaksiston. Tähän apuna on siis yksinkertaisesti venyttely (+liikunta)!

Tulen testaamaan lihasjumi-kiputeoriaani nyt ensiviikolla ahkeralla venyttelyllä. Venyttelyohjeita löysin seuraavia: Piriformiksen venytys istuen ja maaten - nämä näyttävät hankalilta ison mahan kanssa. Polvien sisäänpäin taitto onnistuu varmaan myös isomman vatsan kanssa. Näiden lisäksi lonkan koukistajat voivat olla lisäsyy selkäkipuun: ne ovat aiheuttaneet minulle aiemminkin selkäkipua, joka on hoitunut pelkällä venyttelyllä ilman kipulääkkeitä ja lääkärissä käyntiä. Tässä ohjeita koukistajien venytyksiin.

Ensimmäinen lääkärintarkastus oli nopea. 

Kävin tällä viikolla myös vihdoin ensimmäisessä lääkärintarkastuksessa. Lääkäri oli nuorehko mies, ystävällinen ja asiallinen. Käynti hoitui nopeasti, sillä raskauteni on ongelmaton sen suhteen, että olen perusterve ja mitään komplikaatioita ei ole ollut. Lääkäri tarjosi sisätutkimusta siinä tapauksessa, että sitä ei ole pitkään aikaan tehty - ja eihän sitä oltukaan, joten tällä kertaa katsottiin ensimmäistä kertaa myös paikkojen kunto sisältä. Kaikki oli ok, kohdunsuu tiukasti kiinni ja pohja aika korkealla. Vatsa on pyöristynyt niinkuin kuuluukin ja nyt vatsa vatsan kasvu alkaa näkyä aika merkittävästi. Oloni tuntuu jo kömpelöltä - ja kömpelömmäksi vielä menee päivä päivältä kun maha alkaa vaikeuttaa arkiaskareiden tekoa.

Niin, se painonnousu. Sekin on kiihtynyt. Tällä hetkellä +4 kg alkuun verrattuna .. aamupuurot painaa ;)


Tätä postausta on värittäneet syksyiset kuvat Hampurin elämästäni vuodelta 2016! Eli jo kolmen vuoden takaa. Ihanaa, että syksy tulee, ilmat ovat jo viilenneet! Otin jo talvitakin kellarista, pesin ne ja otin käyttöönkin eräänä aamuna, kun mittari näytti +1 astetta täällä Helsingissä.. Missä lumi viipyy? :)

Raskausviikko 18 - nikamat naksuu ja rutisee

Tämän postauksen julkaisu jäikin viikkoa myöhemmäksi, ups, mutta tässä se nyt vihdoin tulee! Kirjoitin tämän, kun olin rv 17+6. Tämäkin viikko on mennyt nopeasti, ja hyvin.

Edellisten viikkojen uniongelmat ovat lieventyneet ja toisinaan saatan nukkua ihan hyvinkin. Heräilen silti yhä öisin, mutta unenpuutteesta johtuva väsymys loistaa poissaolollaan.

Paino on noussut vihdoin hiukan, +3.1 kg verrattuna painoon ennen raskautta. Pari viikkoa meni ilman painonnousua - nyt lienee tämäkin painonnousu mun sokeristen jogurttien ja mehujen syytä. En käyttänyt sokerisia tuotteita ennen raskautta, mutta nyt olen jättänyt makeutusaineet pois joten pelkkiä sokerilla makeutettuja jogurtteja sitten olen välipalaksi syönyt.

Tämän viikon ongelma on ollut vain nikamien yliliikkuminen. Selkeästi paikat joustaa normaalia enemmän, sillä joka yö alaselkäni naksuu ja paukkuu, kuin myös olkapäät ja ranteet. Parempaa nukkuma-asentoa varten kävin hakemassa tänään Lidlistä lauantaitarjouksesta vartalotyynyn. Ihana! Olen himoinnut vartalotyynyä jo iät ajat ja nyt se löytyi 12 euron hintaan. Plus tyynynpäällinen 4 euroa. Ei paha! Ensiyönä koeajetaan uusi tyyni ;)

Sikiön liikkeet tällä viikolla ovat olleet hyvin vaihtelevia. Toisina päivinä en tunne/huomaa niitä lainkaan - ja toisina päivinä on kovat bileet menossa ja pitkin päivää tuntee liikkeitä. Kaiketi tämä on ihan normaalia, sillä kaikkia liikkeitä ei tässä vaiheessa voikaa vielä tuntea, vain ne vatsaa kohden potkitut potkut tuntuvat.

Jatketaan hyvällä ololla eteenpäin.. ensiviikolla asiat saattaakin muuttua!

lauantai 14. syyskuuta 2019

Vauvan ensimmäinen kieli - suomi, english, oder deutsch?

Ajattelin ensimmäistä kertaa kirjoittaa ajatuksiani meidän kolmikielisyydestä. Olen lukenut muutamia kokemuksia muiden kolmikielisten perheiden kielten opettelusta ja arjen tavoista. Myös monet kaveriperheet ovat vähintään kaksikielisiä, joskus jopa nelikielisiä, joten heiltäkin olen saanut hyviä käytännön neuvoja.

Samat kuulemani neuvot toistuvat ja ne ovatkin selkeästi paras tie onnistuneeseen kielten opiskeluun monikielisessä perheessä.

Kumpikin vanhempi puhuu lapselle omaa äidinkieltään - alusta alkaen.

Meillä se siis tarkoittaa, että minä tulen puhumaan suomea ja mies saapi puhua saksaksi. Hän vaan aina maarittelee, kuinka hänen saksa on niin huonoa ja plaa plaa, mutta hän nyt tarkoittaa että kieliopillisesti huonoa, kyllähän hän natiivi-saksalaisena puhuu ihan mennentullen mitä vain. Noh, eipä oma puhesuomeni myöskään kieliopillisesti täydellistä ole ja ei se minun mielestä tarvitsekaan olla. Kielioppia lapsi opiskelee toivon mukaan sitten koulussa enemmän, ei sen aika ole vielä varhaislapsuudessa.



Englantia, kolmatta kieltä, puhutaan lapselle vasta myöhemmässä iässä.

En osaa sanoa, mikä on myöhempi ikä, mutta suositusten mukaan kolmas kieli kannattaa ottaa aktiivisesti esille lapsen kanssa vasta kun kaksi muuta kieltä sujuvat ja lapsi ymmärtää, mitä kieltä kenenkin kanssa puhutaan. Ongelmahan on, että me vanhemmat puhumme keskenään englantia. Lapsi tulee siis kuulemaan paljon englantia, joten niitä sanoja hän tulee myös oppimaan. Onkin meidän vastuulla puhua lapselle tarpeeksi suomea ja saksaa, jotta englannista ei tule aluksi vallitseva kieli. Ja vaikka ensimmäiset sanatkin olisivat englanniksi, niin tavallaan se englannin puhuminen tulee jättää huomiotta, ja vain sinnikkäästi puhua omalla äidinkielellä lapselle. Jossain vaiheessa syntyy kyllä se ymmärrys, että äidille puhutaan suomeksi ja isälle saksaksi. Englantia puhutaan sitten koko perhe yhdessä, kun lapsi on isompi ja ollaan yhdessä menossa.

Kirjat, ääneen lukeminen, on parasta oppia.

En ole koskaan ollut innokas kirjojen lukija, mutta nyt täytynee muuttaa tapoja. Parasta kontaktia ja kielenopiskelua lapselle on ääneen lukeminen, joten kirjastossa tullaan varmaan käymään usein erikielisiä lastenkirjoja hakemassa. Kuulemma äänikirjat, TV/radio, ei ole niin tehokkaita oppimisessa kuin se lapselle suoraan puhuminen ja lukeminen, joten tätä neuvoa mekin tullaan parhaan mukaan käyttämään.

Mielenkiinnolla sitten seurataan vauvan elämää, että millä kielellä se ensimmäisen sana tulee! Siihen voi vielä mennä reipas vuosi, joten kannattaa laittaa blogi lukulistalle :D

maanantai 9. syyskuuta 2019

Raskausajan ruokavalio

Jokainen raskaana oleva on tietoinen viimeistään ensimmäisen neuvolakäynnin jälkeen Terveyden ja Hyvinvoinnin Laitoksen (THL) julkaisemasta ohjeesta raskausajan ruokavaliosta - ja etenkin vältettävistä ruoka-aineista.

Olen itse noudattanut pääasiassa neuvoja mahdollisista vaaraa aiheuttavista ruoista ja soveltanut käytännössä järjen mukaan. Kaikkea vaaraa ei voi koskaan välttää, se on hyvä muistaa. Liian pikkutarkka ruoan vahtiminen voi sekin stressata. Minä ensialkuun välttelin raakaa kananmunaa majoneesin muodossa kuin haukka, kuin myös salamia, sillä sekin on käytännössä raakaa lihaa. Näitä kuitenkin vahingossa jossain vaiheessa syötyäni ja muiden äitien kanssa juteltua totesin, että Suomessa ei kananmunasta saatavan salmonellan vaaraa käytännössä ole lainkaan. Näin osa kieltolistan tuotteista on valunut rajatapauksiksi, joita syön välillä.

Tässä minun noudattamani ruokavalio pääpiirteittäin, jaoteltuna suosittaviin ja vältettäviin ruokiin.

Ehdottomasti kieltolistalla:

  • Alkoholi (+ päihteet)
  • Raaka kala
  • Täysin raaka kananmuna
  • Täysin raaka liha
  • Kypsentämättömät ulkomaiset pakastemarjat
  • Lakritsijuuri (mm. yrttiteessä)
  • Siemenet (raskasmetallit)



Rajatapaukset (vältettävät, mutta olen näitä käyttänyt läpi raskausajan):
  • Majoneesi (raaka kananmunan keltuainen)
  • Salami/meetvursti (savustettu, raaka liha)
  • Inkivääri
  • Chili (aiheuttaa minulle pahaa närästystä raskausaikana)
  • Tuorejuustot
  • Pehmeät juustot
  • Kahvi (kofeiini)
  • Jotkin yrttiteet
  • Merilohi (raskasmetallit)
  • Hauki



Suositeltavat, säännöllisesti nautittavat:
  • Hedelmät (päivittäin)
  • Tuoreet marjat (vitamiinit)
  • Vihannekset ja juurekset
  • Kaurapuuro (kuitu)
  • Maitotuotteet kuten jogurtit, viilit (kalsium)
  • Oliiviöljy/rypsiöljy (omegat)
  • Kala kuten järvikalat, merikalat välillä (omegat)
  • D3-vitamiinilisä (päivittäin)
  • B-vitamiinilisä (päivittäin)
  • Maitohappobakteerit (päivittäin)


Näin ainakin pääpiirteittäin. En ota mitään vastuuta tästä listasta ja tämä on osittain ristiriidassa kansallisen ohjeistuksen kanssa. Halusin vain jakaa oman kokemukseni raskausajan ruokavaliosta, ainakin tämä voi helpottaa niitä, jotka ovat kovin tarkkoja syömisistään. Että elossa selvitään vaikka vähän höllemminkin katsoo syömisten perään :)

sunnuntai 8. syyskuuta 2019

Raskausviikko 17 - jokin siellä vatsassa liikkuu!

17. raskausviikko (16+0 - 16+6) on jo takana päin. Puoliväli häämöttää lähempänä kuin olisin osannut arvatakaan! Viikot kuluvat niin äkkiä, kun käy päivätöissä. Töissä oleminen ei onneksi ole vielä kovin rankkaa fyysisesti - tutkijahommissahan siis istun koko päivän tietokoneella, välillä on tapaamisia, lounaalla käydään ulkona työkavereiden kanssa ja kahvia/teetä haetaan kahvikoneelta aulasta. Töissä en ole vieläkään maininnut vauvasta, vaikka minulla olikin juuri ensimmäinen kehityskeskustelu. Kun kerta vatsani ei ole valtava, niin saa vauvauutiset odottaa viimeiseen tippaan asti.

Tällä viikolla olen hyvin varmasti tuntenut sikiön liikkeet! Vielä viikko sitten sanoin neuvolassa, ettei potkuja ole vielä tuntunut. 

Ensialkuun en ollut varma, voiko nämä olla niitä potkuja. Samanlaisia tuntemuksia alavatsalla alkoi ilmetä useammin, ehkä pari kertaa päivässä, joten päättelin, että pakosti nämä on sikiön potkuja. Se tuntuu aika miellyttävältä kuplinnalta - ainakin vatsaa kohden osuneet iskut tuntuvat, selässä tai kyljissä ei tunnu mitään. Kun sikiön potkukohtaus osui hektisen neuvottelukokouksen ajalle töissä, niin sain oman pienen kevennyksen siihen stressaavaan hetkeen, kun sisäisesti hymähtelin niille potkuille. Nyt näitä potkuliikkeitä tuntee päivittäin - helpoiten ne tuntee illalla sohvalla paikallaan ollessa.



Pahoinvointi on jatkunut oudosti. Aamupahoinvoinnista olen siirtynyt iltapäiväpahoinvointiin, joka ajoittuu siihen töistä kotiinpaluuseen. Bussissa istuminen yököttää ja pakokaasut ovat niitä pahimpia laukaisijoita. Yritin kotoutua raiteita pitkin, kun sekin on vaihtoehtona minulle työmatkalla, mutta Helsingin keskustan kautta kulkiessa tupakansavu oli toinen yököttövä haju - ei yhtään sen parempi kuin tuo bussimatka. Täytynee jotenkin koittaa selvitä näistä iltapäivän yökötyksistä. Kotiin kun pääsee, niin sitten helpottaa.

Painonnousu on rajoittunut siihen 2.5 kiloon, yhä. En ole kyennyt urheilemaan niin aktiivisesti, sillä kurkkukipu on vaivannut välillä pienenkin liikunnan jälkeen. Lepoa siis, ettei flunssa ainakaan iske nyt!

Olen tällä viikolla tehnyt vähän vauva-ostoslistaa ja tutkaillut vaunuja. Meinasin näistä kirjoittaa oman postauksen hieman myöhemmin. Me lykätään tavaroiden ostamista vähintään siihen toiseen ultraan, joka on kolmen viikon päästä. Rakenneultran jälkeen tiedetään satavarmasti, että sikiö on normaalisti kehittynyt ja että meille tulee kuin tuleekin pikkuinen vauva :)

maanantai 2. syyskuuta 2019

Raskausviikko 16 - tervetuloa uniongelmat

Rv 16 (15+0, 15+6) meni nopeasti - viikko meni töissä ja viikonloppu reissatessa vanhempien luona. Kaikki tuntuivat olevat innokkaita näkemään raskausvatsan - kunnes huomasivat, ettei minulla mitään kunnon vatsaa olekaan. Painonnousua tähän mennessä 2,5 kg (aamupaino).

No itseasiassa tällä raskausviikolla vatsa on pullahtanut vähän isommaksi. Ilman vaatteita näytän ihan pömppövatsaiselta lihavanpulskealta nuorelta naiselta - vaatteiden kanssa ei yhtään sen hurmaavampi. Äidiltä sain mukaan kasan isoja vaatteita - M ja L-koossa olevia paitoja, mekkoja ja jopa ulkoiluhousut, jotka mahtuivat hyvin vyötäröltä. Tavoitteeni oli olla ostamatta äitiysvaatteita, sillä niitä tarvitsee kuitenkin vain niin lyhyen aikaa. Ehkä näillä vaatetuksilla pärjätään hetkonen..

Kuva: Pixabay / Bgmfotografia

Ilman vaivoja ei ole selvitty! Tuntuu, että uusia vaivoja vain tulee lisää ja lisää nopeammin kuin vanhat ehtivät hävitä pois. Pahoinvointia on yhä, jos ruokailusta on liian kauan aikaa. Pitäisi syödä pienempiä annoksia ja useammin. Etenkin töiden jälkeen saa kotiin tullessa usein halailla pönttöä, jonka jälkeen voi tankata illallista.

Nukkuminen on huonontunut merkittävästi. 

Luin, että neljänneltä kuulta lähtien uniongelmat voivat olla hyvinkin yleisiä. Heräilen yöllä monia kertoja, noin 3-5 kertaa yössä. Alkuyö menee hyvin, saatan nukkua 3-4 tuntia putkeen sikeästi, sen jälkeen herään ensimmäisen kerran vessaan, sitten n. tunnin, puolentoista tunnin välein herään muuten vain, olkoot sitten jano, kuuma, tai outo uni. Välillä herään vain ilman mitään syytä ja painan pään takaisin tyynyyn. Heräilyn tuntee kyllä aamulla, kun herätessä väsyttää paljon enemmän kuin ennen. Nukun kuitenkin noin 8 tuntia yössä kuten ennekin, ja aiemmin se on riittänyt hyvään lepoon.

Liikunta tekee hyvää - kunhan muistaa sykkeet.

Jouduin työmatkapyöräilemään pari päivää EU-kokouksen vuoksi. Helsingin keskusta suoraansanoen sulkeutuu näiden kokousten aikana ja bussiliikenne jää aivan jumiin kadulle - päätin jättää ruuhkat taakseni ja mennä siis pyörällä töihin. Matkaa on 11km suuntaansa, eli ihan reippaanlaisesti. Otin pyörämatkan rauhassa, välillä huilaten ja juoden, jottei sykkeet ylitä sitä suositeltua 150. Aikaa meni kuitenkin vain 40-50 min per suunta, joten siinä sai todella hyvin päivän liikunnat! Pyöräily tuntuu yhä hyvältä, kunhan ei istu töyssyissä vaan nousee jalkojen varaan, niin vatsa ei saa liikaa sheikkausta.

Toinen kerta neuvolassa oli myös tällä viikolla. Kuunneltiin sykkeet, vauva tykytteli menemään 156:n sykkeellä. Omat hemoglobiinit oli ihan huippulukemissa, 137! Ei tarvitse kuulemma enää rautaa syödä :D Muutenkin kaikki vaikutti olevan hyvin - niin fyysisesti kuin henkisesti (vaikka väsymystä onkin, kuulemma normaalia, myös heräilyt). Lääkkeeksi sain lepoa lepoa ja lepoa, ei saa kuulemma olla liian aktiivinen vaikka hyvältä tuntuisikin. Eli luvan kanssa nyt TV:n ääreen neulomaan talvilapasia :)